Pellon kalkitus kannattaa! Näin hyödynnät viljavuustutkimusta kalkituksen suunnittelussa
Kun pellon kalkitus on kunnossa, maassa olevat ravinteet ovat paremmin kasvien käytössä. Tästä on kiistatonta näyttöä niin kentältä kuin kemiallisen testauksen puolelta! Analyysipalvelupäällikkömme Iina Haikarainen ja 35-vuotisen uran kalkituksen parissa tehnyt konsulttimme Raino Peltoniemi kertovat nyt, kuinka kalkitus tarkalleen ottaen vaikuttaa maaperän ravinteisiin ja miten onnistut kalkituksessa!
Pellon kalkitus on kriittinen osa lannoitusta – tästä ei kannata säästää
– Koska Suomessa on luontaisesti happamat maat, kaikki viljelykasvien tarvitsemat ravinteet eivät pääse liukenemaan kasvien käyttöön. Esimerkiksi alle 6 pH:n happamuudessa monien pääravinteiden saatavuus on kasvien kannalta alhaisempi, Haikarainen pohjustaa kalkituksen tärkeyttä.
Kalkki on yhdiste, jonka emäksisyys vähentää maaperän happamuutta. Pellon kalkitus parantaa siis maaperän pH-arvoja ja mahdollistaa tärkeiden ravinteiden liukenemisen kasvien käyttöön. Tämä vähentää ravinnepuutosten mahdollisuutta sekä niistä johtuvaa kasvun häiriintymistä ja luo näin perustan viljavalle pellolle. Tämän lisäksi kalkitus toimii myös kalsium- ja magnesiumlannoituksena.
Kuvassa: Ravinteiden saatavuus eri happamuusasteilla. Alle 6 pH:n happamuudessa maaperän pääravinteiden liukoisuus on vähäinen.
Kalkitusaineiden myynyt ja lukuisia peltoja kiertänyt Peltoniemi arvioi, että kalkitustarve on Suomessa noin 1,2–1,4 miljoonaa tonnia vuodessa. Kun viljelijät vuosituhannen vaihteessa vähensivät säästösyistä kalkitusta, määrät putosivat noin 300–500 tonniin. Tämä näkyi nopeasti sadossa.
– Jos kalkitaan noin 500 kg/ha, on kyse ylläpitokalkituksesta. Tällöin pellon tila ei parane, vaan kalkitus pitää yllä senhetkistä tilaa. Jos pelto on kasveille turhan hapan, ei ylläpitokalkituksesta ole hyötyä, Peltoniemi toteaa.
Kalkituskokeissa kalkitsemisen tärkeys kävi selväksi. Kun peltoa kalkittiin, saatiin aina lisää satoa – muista toimenpiteistä huolimatta. Arvokkaat lannoitteet menevät siis täysin hukkaan, jos pellon kalkitus ei ole kunnossa.
Lue myös: Ongelmia hivenravinteissa? Näin ravinnepuutos oireilee eri kasveissa
Paljonko kalkkia pelto tarvitsee?
Kalkituksesta ei tosiaan kannata pihistellä, mutta toisaalta kerralla hyvin kalkitulle pellolle voi riittää pitkään ylläpitokalkitus. Kuinka paljon pellolle sitten tarvitaan kalkkia? Sen kertoo viljavuustutkimus!
– Pellon kalkitustarve riippuu paljon maalajista, multavuudesta ja viljeltävästä kasvista. Esimerkiksi yhden viljavuusluokan (0,4 pH-yksikköä) nostoon pyrittäessä multava karkea kivennäismaa kaipaa noin 3 tonnia kalkkia hehtaarille, runsasmultainen savimaa puolestaan noin 8 tonnia hehtaarille. Viljavuustutkimuksesta saa kalkitussuosituksen, jotta kalkituksen voi tehdä suunnitelmallisesti, Haikarainen kertoo.
Kuvassa: Viljelykasvien optimaalinen pH-alue vaihtelee lajeittain.
Liian happaman tai emäksisen pH:n seurauksena kasvi voi kärsiä kasvuhäiriöistä, tai pahimmassa tapauksessa pellosta tulee liian emäksinen minkäänlaisella kasvulle. Peltoniemi muistelee erästä perunakoetta, jonka seurauksena perunoista tuli myyntikelvottomia.
– Totesimme, että 50 tonnia hehtaarille on perunalle liikaa. Tuli rupisia perunoita, Peltoniemi naurahtaa.
– Jos suuren määrän kalkkia lyö maahan kerralla, voi pellolla tapahtua myös niin sanottu shokkivaikutus. Kalkitessa kannattaakin ottaa kasanpohja tarkasti, ettei synny aloja, joilla on liian suuri annos kalkkia. Tällöin osa kalkitusainehyödystä valuu hukkaan, Peltoniemi kertoo.
Vinkki: Kenttäkokeiden perusteella suositellaan, että useamman kymmenen tonnin kalkkimäärä per hehtaari kannattaa ajaa pellolle pienemmissä, noin 10 tonnin erissä.
Milloin on paras aika kalkita?
Pellon kalkitusta suositellaan roudan aikaan tai syksyllä heti puintien jälkeen. Syynä on maan tiivistymisriski, jolta routa suojaa peltoa. Myös lumen päälle voi hyvin kalkita, sillä tutkimusten mukaan kalkki päätyy hyvin maaperään. Vain ennen erityisen myrskyisää säätä kannattaa lykätä kalkitusta.
– Kun kalkitaan roudan aikaan, vältetään maan tiivistymistä. Näin kaasut, vesi ja ravinteet kulkevat maassa paremmin ja kasvien juuret mahtuvat kasvamaan, Haikarainen avaa suositusta.
Märällä pellolla ajon seurauksena peltoon voi muodostua tiivistynyt jankkokerros, joka voi pienentää juuritilaa. Siksi raskaiden koneiden käyttö kannattaa pitää pellolla minimissä.
Vinkki: Kynnettävää peltoa on hyvä kalkita sekä ennen että jälkeen kynnön, jotta kalkki saadaan sekoittumaan koko kasvukerrokseen.
Lue myös: Laaja viljavuustutkimus antaa tarkkaa tietoa runsaamman sadon viljelyyn
Viljavuustutkimuksesta kannattaa ottaa kaikki hyöty irti kalkitukseen
Moni teettää viljavuustutkimuksen ainoastaan ympäristötukea varten, mutta siitä kannattaa ottaa kaikki hyöty irti myös kalkitukseen. Viljavuustutkimus kertoo erinomaisesti, kuinka paljon kalkkia pelto tarvitsee ja mikä kalkkilaji pellolle kannattaa valita.
– Jos lasketaan, että viljavuustutkimus tehdään viiden vuoden välein, on hehtaarikustannus hirmu pieni. Hyöty kuitenkin on suuri, joten jokaisen isännän ja emännän kannattaa lukea tutkimuksen tulokset tarkkaan, Peltoniemi vinkkaa.
– Tutkimus kertoo myös maan kalsium-/magnesium-suhteen perusteella suositellun kalkkilajin, Haikarainen lisää.
Asiantuntijamme haluavat muistuttaa, että kun pellon pH on kunnossa, mahdollisuudet sadon onnistumiseen kasvavat: Hyvin hoidetusta pellosta saa paremman sadon huonoinakin vuosina!
Onko kalkitus kunnossa? Tilaa viljavuustutkimus täältä! 🌱
Eurofins Viljavuuspalvelulla on ainoana laboratoriona Suomessa voimassa oleva aistinvaraisen maalajin- ja multavuuden määrittämisen akkreditointi. Akkreditointi tarkoittaa ulkoisen arvioitsijan suorittamaa pätevyyden toteamista käytetyistä työmenetelmistä. Työntekijämme tutkivat sinunkin viljavuusnäytteesi ammattitaitoisesti ja standardien mukaan.