Aistinvarainen arviointi todentaa paitsi turvallisuutta, toimii myös työkaluna ongelmanratkaisussa
Täyttyykö M1-vaatimus? Mistä outo haju on peräisin? Aistinvarainen arviointi on loistava työkalu, kun tarvitaan tietoa ihmisten kanssa tekemisissä olevista tuotteista. Lähtökohtana on tietenkin aina tuotteen turvallisuus, mutta aistinvaraisen arvioinnin avulla pystytään edistämään tehokkaasti myös ongelmanratkaisua ja tuotekehitystä. Kemiallisesta ja aistinvaraisesta testauksesta vastaava tiimipäällikkö Marja Tuominen johdattaa meidät aistinvaraisen arvioinnin saloihin!
Aistinvarainen arviointi perustuu tarkkoihin aisteihin
Ihmisellä on hyvin tarkat aistit, ja esimerkiksi hajuaistisi on luultavasti tarkempi kuin olisit uskonutkaan! Ihmisellä on nimittäin tuhansia hajureseptorisoluja, joiden hajureseptorit aktivoituvat herkästi erilaisista molekyyleistä. Aivot puolestaan analysoivat molekyylit millisekunneissa, minkä ansiosta tunnistamme tutut hajut nopeasti. Erotamme lisäksi lukemattoman määrän erilaisia hajuja. Ihmisaistit ovatkin erinomainen väline tuotteiden testauksessa – mutta kuinka aistinvarainen arviointi käytännössä tapahtuu?
– Elintarvikekontaktimateriaalien ja juomavesiputkien arvioinnissa käytössämme on aistinvaraiseen arviointiin perehtynyt raati, joka on käynyt läpi Eurofins Expert Servicesin pitkän koulutuksen. Koulutuksessa raatilaiset oppivat tunnistamaan erilaisia hajuja ja makuja, arvioimaan niiden voimakkuuksia sekä kuinka niitä kuvaillaan mahdollisimman tarkasti, Tuominen kertoo.
Ennen aloitusta testataan tietenkin henkilöiden haju- ja makuaistin toiminta. Raadin varsinaiseksi jäseneksi pääsee, kun on osoittanut harjoittelujaksolla osaamisensa ja kykynsä tehdä aistinvaraista arviointia. Raatilaisilla on myös tarkat ohjeet siitä, milloin aistit toimivat parhaiten. Arviointi ei luonnollisesti onnistu esimerkiksi tukkoisella nenällä.
Hajut ja maut ovat erityisen tärkeässä roolissa kuluttajatuotteiden kohdalla, sillä kuluttajat reagoivat hyvin herkästi outoihin ja epämiellyttäviin hajuihin tai makuihin. Aistinvaraisella arvioinnilla voidaankin ennakoida tuotteen ominaisuuksia kuluttajamarkkinoilla jo ennen tuotteen lanseerausta.
Itse arvioinnissa käyteään standardeissa määriteltyjä asteikkoja. Esimerkiksi kuitupohjaisten elintarvikekontaktimateriaalien hajutestissä voidaan käyttää asteikkona 1) ei havaittavaa hajua, 2) juuri ja juuri havaittava haju, 3) heikko haju, 4) selvä haju ja 5) voimakas haju.
Tämän lisäksi raati kuvailee hajua mahdollisimman tarkkaan, jotta asiakasta voidaan auttaa jäljittämään virhehajun alkuperää. Haju voi olla peräisin virheellisestä raaka-aineesta tai jostakin prosessihäiriöstä. Makutestit puolestaan tehdään yleensä laajennettuna kolmitestinä, jossa testattava näyte tulee erottaa kahdesta vertailunäytteestä.
– Elintarvikekontaktimateriaaleja testaavassa raadissa on arvioinnissa kerrallaan noin 10 koulutettua henkilöä ja rakennustarvikkeista testaavassa arvioinnissa 15–20 henkilöä, joita ei ole erikseen koulutettu. Tällöin kyseessä on ns. kuluttajapaneli. Jotta testaustulos kuvaa arviointia parhaiten, ilmoitamme asiakkaalle raadin mediaanin elintarvikepakkausten osalta ja kaikkien tulosten hajonnan rakennusmateriaalien osalta, Tuominen avaa arvioinnista saatavien tulosten syntymistä.
– Vaikka nykyaikana on tarkkoja analyysilaitteita, joilla voidaan analysoida hyvin pieniä kemiallisten yhdisteiden pitoisuuksia, ovat ihmisaistit tärkeitä testauksessa, Tuominen toteaa.
Lue myös: Tuotteen ominaisuuksien todentaminen luo kilpailuetua – hyödynnä tuotetestaus markkinoinnissa
Turvallisuuden todentaminen kaiken lähtökohtana
Tärkeintä jokaisen tuotteen kohdalla on, ettei niistä ole terveydellistä haittaa ja ne ovat turvallisia käyttää. Tämän takia aistinvarainen arviointi on tärkeää niin elintarvikkeiden, elintarvikepakkaamisen kuin rakentamisen puolella: elintarvikekontaktimateriaalit testataan aina aistinvaraisten ominaisuuksien suhteen ja rakennustuotteiden puolella taas kiinnitetään huomiota erityisesti sisäilmaemissioihin.
– Elintarvikekontaktimateriaalien testausta ohjaa lainsäädäntö sekä tuotekohtaiset vaatimukset. Tuotteesta, kuten pakkausmateriaaleista tai elintarvikkeen käsittelyyn käytetyistä materiaaleista, ei saa siirtyä makua tai hajua elintarvikkeisiin eivätkä ne saa muuttaa elintarvikkeen aistinvaraisia ominaisuuksia, Tuominen kertoo.
Hajujen tai makujen siirtyminen onkin peruste tuotteen hylkäämiseen. Elintarvikekontaktimateriaalien vaatimustenmukaisuuden testausta tehdään esimerkiksi pakkausmateriaaleille, kuten kartongille, paperille, muoville ja metallille, sekä erilaisille prosessilaitteille tai niiden valmistusmateriaaleille. Periaatteessa testausta tehdään kaikille materiaaleille, jotka ovat elintarvikkeen kanssa kontaktissa.
– Rakennustuotepuolella testataan, haihtuuko sisäilmaan haitallisia yhdisteitä ja heikentääkö tuote sisäilman laatua hajun osalta. Nämä ovat osa tuotteen hyväksyntäprosessia, Tuominen selventää.
Rakennustuotteille asetettu M1-vaatimus velvoittaa, että tuotteista lähtevä haju täytyy testata. Näissä raati voi arvioida esimerkiksi sitä, pystyisikö työskentelemään tilassa, jossa rakennustuotetta on käytetty. Talousvesiputkien tyyppihyväksyntä puolestaan velvoittaa todentamaan, ettei tuotteesta siirry makua tai hajua talousveteen yli sallitun rajan.
Aistinvarainen arviointi ongelmanratkaisun ja puolueettoman arvioinnin apuna
Aistinvarainen arviointi alkaa tyypillisesti siitä, että asiakas toimittaa tuotteesta näytteen. Näytteet testataan testaukseen luodussa tilassa vakioiduissa olosuhteissa. Erityisesti tuotekehitysvaiheessa testaus on intensiivistä, mutta aistinvarainen arviointi on hyvä työkalu myös ongelmanratkaisussa. Ongelmanratkaisua voidaan tarvita, jos esimerkiksi tuotteen loppuasiakas on valittanut tuotteen hajusta.
– Tällaisissa tilanteissa lähdetään hakemaan hajun aiheuttajan kemiallista koostumusta. Aistinvaraisella arvioinnilla pyritään saamaan kiinni, mistä outo haju johtuu, sillä hajun laatu voi indikoida erilaisia hajun lähteitä, Tuominen kertoo.
Tuotteessa olevan vieraan hajun tai maun tyyppi voi paljastaa, onko haju tai maku peräisin esimerkiksi mikrobikasvustosta.
Ongelmanratkaisutilanteissa Eurofinsin asiantuntijat lähtevät myös tarvittaessa paikan päälle tutkimaan ympäristöä ja ottamaan näytteitä. Aistinvaraista arviointia voidaan hyödyntää esimerkiksi tulipalokohteissa.
– Varastotulipalon jälkeen on tärkeä tietää, voidaanko tuotteita tai raaka-aineita vielä myydä ja käyttää. Kohteesta voidaan ottaa näytteitä testattavaksi laboratoriossa. Olemme selvittäneet myös joidenkin taide-esineiden altistumista savulle tulipalon jälkeen.
Ulkopuolisena asiantuntijana Eurofins toimii joskus myös yhteistyössä vakuutusyhtiöiden kanssa tarjoten kolmannen osapuolen arviointia usein juuri palokohteissa. Tällöin voidaan tutkia aistinvaraisesti, onko irtaimisto altistunut savulle. Näin voidaan selvittää, mitkä näytteet tulisi lähettää tarkempiin kemiallisiin testeihin.
Lue lisää: Kemiallinen analytiikka ongelmien ratkaisun ja laadunvalvonnan tueksi
Olemme apunasi aina tuotekehityksestä markkinoille viemiseen ja laaduntarkkailuun – koko tuotteen elinkaaren ajan. Tutustu monipuolisiin sertifiointi- ja tuotehyväksyntäpalveluihimme sekä testaus- ja tarkastuspalveluihimme tai ota yhteyttä!