202004 Betonikiviainesten testaus uudistuu alkali-kiviainesreaktion (AKR) osalta

Betoni- ja kiviainesalan keskusteluissa on parin viime vuoden aikana noussut yhä useammin esiin termi alkali-kiviainesreaktio (AKR). Kysessä ei ole betonialalla uusi ilmiö, mutta Suomessa se on ollut melko tuntematon. Viime vuosina julkisuudessakin lisääntyvää huomiota saanut AKR on betonin ja kiviaineksen välinen haitallinen geokemiallinen reaktio, kertoo Erityisasiantuntijana työskentelevä geologi Jarkko Klami. Ilmiöön törmätään useimmiten vanhojen betonirakenteiden kuntotutkimuksissa, mutta siihen pitäisi kiinnittää huomiota jo betonikiviainesten käyttöönotossa ja tuotannossa.

Päivittäin betonin- ja kiviainestestauksien parissa työskentelevänä Jarkko näkee AKR:n yhdistävän monipuolisesti sekä omaa koulutustaustaansa että työssä karttunutta betoniosaamista. Vaikka AKR koetaan usein ongelmaksi, tutkijan silmin AKR on varsin mielenkiintoinen ilmiö. AKR edellyttää ilmaantuakseen betonin, kiviaineksen ja ympäristötekijöiden tiivistä yhteistoimintaa. Aiheen keskiössä on kuitenkin kiviaines, ainakin geologin silmin tarkasteltuna. Aiheeseen perehtyminen on kierrättänyt Jarkkoa vapaa-ajallakin louhoksilla näytteitä keräten ja niitä laboratoriossa testaten ja analysoiden, kivien sielunmaailman ymmärtämiseksi. Tämä sopii erinomaisesti muutoinkin kivien- ja mineraalien keräämistä ja tunnistamista harrastavalle. Työn ja kiviharrastuksen välinen rajapinta onkin muodostunut häilyväksi, mutta mikäs sen parempaa Jarkko tuumii.

Kiviainesten AKR-testausta on Eurofins Expert Services Oy:llä (aiemmin VTT Expert Services Oy) tehty jo kymmenkunta vuotta, mutta nyt AKR-testauksiin on tulossa kaivattua päivitystä. Jarkko on ollut mukana Suomen Betoniyhdistys ry:n työryhmissä laatimassa ohjeistusta AKR-testaukseen mm. by 43 Betonin kiviainekset 2018 –ohjeeseen sekä vuonna 2020 ilmestyvään ensimmäiseen kansalliseen AKR-ohjeeseen testauskokemuksiensa myötä. Ohjeistuksien tarkoituksena on tuoda tietoa AKR:sta kaikkien saataville. Erityisen hyvää Jarkon mielestä uusissa ohjeistuksissa on aiempaa parempien testausmenetelmien yleistyminen sekä suomalaisten kivilajien ominaisuuksien huomioiminen testauksissa. Betonikiviainesten testaus AKR:n osalta tulee nähdä sijoituksena tulevaisuuteen ja myöhempiin ongelmiin varautumisena. Kun kiviaineksen mahdollinen reaktiivisuus tunnetaan, voidaan mahdollista ongelmaa aina vähintäänkin rajoittaa ja jopa poistaa kokonaan betonin valmistuksen yhteydessä tai rakenteiden suunnittelussa.
Kiviaineksen AKR:n testaustarpeiden kysyntään on Eurofins Expert Services Oy:llä varauduttu resurssoimalla lisää osaamista ja testauskalustoa, erityisesti RILEM AAR-1, AAR-2 ja AAR-3:n testausmenetelmien yleistyessä. Testausmenetelmien laajentuessa ja uudistuessa Jarkko keskittyykin asiakassuhteiden hoitoon ja alkali-kiviainesreaktioon liittyvään neuvontaan.

Kiinnostavasta aihepiiristä riittää runsaasti keskusteltavaa ja uudistuvat testausmenetelmät herättävät varmasti alkuunsa kysymyksiä